Allekirjoituksen harjoitusarkki: näin teet sellaisen ja käytät sitä hyvin

Mihin harjoitusarkki on hyvä ja mihin ei

Harjoitusarkki on etukäteen piirretty kehys, joka ratkaisee puolestasi kolme asiaa: kuinka korkeita kirjaimesi ovat, mihin suuntaan ne kallistuvat ja kuinka paljon tilaa niiden on mahduttava. Kun ne on lukittu, kaikki huomiosi menee liikkeeseen. Tyhjällä sivulla nämä kolme asiaa siirtyvät vähän joka rivillä, etkä voi tietää, muuttuiko muoto vai vain koko.

Arkki on siis väline, ei päämäärä. Se toimii parhaiten, kun harjoittelet jo valitsemaasi allekirjoitusta ja kun luovut apuviivoista vähitellen viikon loppuun mennessä. Jos sinulla ei vielä ole suunnitelmaa, luo ensin oma allekirjoituksesi ja aloita arkkien piirtäminen vasta sitten.

Mitä tarvitset

Ei mitään erityistä. Sinulla on lähes varmasti kaikki jo kotona.

• Paperia. Tavallista A4-tulostinpaperia tai ruutuvihko. Ruutuvihon suuri etu on, että vaakaviivat ovat jo valmiina.
• Lyijykynä ja viivain. Keskikova lyijykynä (kuten HB) apuviivoihin, koska sen jälki on haalea ja pyyhittävä.
• Kynä, jolla oikeasti allekirjoitat. Älä harjoittele erikoiskynällä; käytä sitä tyyppiä, joka kulkee laukussasi. Katsomme miten kynä ja paperi muuttavat viivaa erillisessä jutussa.
• Ohutta, läpikuultavaa paperia. Kuultopaperia tai leivinpaperia jäljentämiseen. Valinnainen, mutta erittäin hyödyllinen ensimmäisinä päivinä.
• Malli. Paras, luontevin esimerkki valitsemastasi allekirjoituksesta tai suunnitelma, jonka valitsit allekirjoitussuunnittelijassa.

Apuviivat: neljä viivaa, jotka järjestävät kaiken

Allekirjoituksen harjoitusarkilla on hyötyä neljänlaisista viivoista. Jokainen rivi ei tarvitse kaikkia neljää, mutta on hyvä tietää, mitä kukin tekee.

• Perusviiva. Kirjaimesi istuvat sillä. Se on tärkein viiva ja viimeinen, josta luovut viikon aikana.
• Keskiviiva. Pienten kirjainten (a, o, e, n) yläreuna. Arkiallekirjoituksessa 3–5 mm:n pienten kirjainten korkeus on mukava; mittaa se omasta parhaasta näytteestäsi.
• Yläviiva. Ison alkukirjaimen ja korkeiden kirjainten (l, b, k) korkeus. Hyvä lähtökohta on kaksi–kaksi ja puoli kertaa pienten kirjainten korkeus.
• Kallistusviivat. Vinoviivat 1–1,5 cm:n välein siinä kulmassa, johon käsialasi kallistuu. Ne näyttävät heti, kun jokin kirjain putoaa rytmistä.

Ota kallistus omasta näytteestäsi, älä kirjasta. Aseta viivain mallisi muutaman pitkän, pystyn vedon (vaikkapa ”l”:n tai ”k”:n varren) suuntaisesti ja katso, minkä kulman se muodostaa. Kopioi tuo kulma arkille. Jos käsialasi on pystysuora, tee kallistusviivoista pystysuoria.

Ruutukoot: harjoittele siihen tilaan, jonka oikeasti saat

Useimmat allekirjoitukset eivät päädy suurelle tyhjälle sivulle, vaan riville tai pieneen ruutuun. Jos harjoittelet aina vain väljillä riveillä, ensimmäinen ahdas lomake litistää allekirjoituksesi tai saa sen valumaan yli. Siksi hyvässä arkissa on aina muutama todellisen kokoinen ruutu.

• Allekirjoitusrivi. Sopimuksen tai vakuutuksen alalaidassa on yleensä muutaman sentin mittainen rivi. Harjoittele 6–8 cm:n rivillä; se riittää useimpiin asiakirjoihin.
• Lomakkeen ruutu. Pieni suorakulmio, esimerkiksi 4 × 1 cm. Tämä on kovin testi: mahtuuko se, ja onko iso alkukirjain yhä luettava?
• Korttiliuska. Pankkikortin tai henkilökortin taakse jää hyvin kapea tila. Mittaa omasi viivaimella ja kopioi se arkille tarkasti.
• Oma yleisin ruutusi. Jos täytät töissä säännöllisesti tiettyä lomaketta, mittaa sen ruutu myös. Siitä tulee arkin arvokkain ruutu.

Tarkalla koolla on enemmän väliä kuin luulisi. Ahtaassa ruudussa millimetri tai kaksi ratkaisee, valuuko loppuveto kehyksen ulkopuolelle. Siksi piirrä ruudut aina viivaimella; älä arvioi. Käsittelemme hyvin pieneen tilaan allekirjoittamisen niksit erillisessä jutussa.

Hyvä arkki rivi riviltä

Vaakasuuntaiseen A4-arkkiin mahtuu mukavasti kahdeksan–kymmenen riviä. Alla oleva asettelu on kymmenen minuutin harjoituskertaa varten: kun etenet sivua alaspäin, saat yhä vähemmän apua ja pääset lähemmäs todellista allekirjoitustasi.

1. 1
   Ylätunniste. Päivämäärä, monesko päivä on ja mitä kynää käytät. Myöhemmin tämä näyttää, mikä muuttui.
2. 2
   Rivi 1: lämmittely. Ympyröitä, aaltoja ja silmukoita yhtenä yhtenäisenä viivana perusviivan ja keskiviivan välissä. Puoli minuuttia, ei enempää.
3. 3
   Rivi 2: malli ja jäljentäminen. Mallisi vasemmalla, sitten kaksi tai kolme jäljennöstä läpikuultavalle paperille tai haaleasti tulostetun kopion päälle.
4. 4
   Rivi 3: kopiointi mallin vieressä. Kaikkien apuviivojen kanssa, hitaasti, mallia katsoen, kolme tai neljä kertaa.
5. 5
   Rivi 4: osat. Iso alkukirjain yksinään, liitos yksinään, loppuveto yksinään. Vaikein osa saa kaksinkertaisen tilan.
6. 6
   Rivit 5–6: ulkomuistista. Peitä malli ja kirjoita se ulkomuistista normaalikokoisena. Toisella rivillä on vielä kaikki viivat; toisella vain perusviiva.
7. 7
   Rivi 7: nopeus. Sama muoto kolmella nopeudella: hitaasti, keskinopeasti ja todellisella tahdillasi.
8. 8
   Rivi 8: ruudut. Allekirjoitusrivi, lomakkeen ruutu ja korttiliuska rinnakkain, todellisessa koossa.
9. 9
   Alatunniste: yksi lause. Kirjaa, mikä meni hyvin ja mikä ei. Esimerkiksi: ”loppuveto venyi tänään liian pitkäksi”.

Jokaista riviä ei tarvitse täyttää joka päivä. Ensimmäisinä päivinä ylemmät rivit saavat enemmän tilaa; viikon lopussa alemmat. Alla oleva seitsemän päivän rutiini kertoo tämän tarkemmin.

Käsin piirretty arkki viidessä minuutissa

Jos tulostinta ei ole käden ulottuvilla tai se on yksinkertaisesti nopeampaa, voit piirtää pohja-arkin käsin. Se pitää tehdä huolella vain kerran; sen jälkeen voit kopioida sen tai laittaa joka kerta uuden arkin päälle ja antaa viivojen kuultaa läpi.

1. 1
   Käännä arkki vaakasuuntaan. Allekirjoitus on leveä muoto, ja vaakasuuntaan riville mahtuu enemmän toistoja.
2. 2
   Vedä perusviivat. Viivaimella ja lyijykynällä, tasavälein. Jätä perusviivojen väliin tarpeeksi tilaa, etteivät korkeat ja alas roikkuvat kirjaimet törmää, noin 2–2,5 cm.
3. 3
   Merkitse keski- ja yläviiva. Kunkin perusviivan yläpuolelle omasta mallistasi mittaamiisi korkeuksiin, hyvin haaleasti.
4. 4
   Lisää kallistusviivat. Mittaamassasi kulmassa 1–1,5 cm:n välein. Arkin yläpuolisko riittää; alempana työskentelet ilman niitä.
5. 5
   Piirrä ruudut. Arkin alareunaan, mittaamissasi todellisissa koissa.

Arkin tekeminen tekstinkäsittelyohjelmalla

Jos haluat siistin pohja-arkin, jonka voit tulostaa yhä uudelleen, tekstinkäsittelyohjelma (esimerkiksi Word, Google Docs tai Pages) hoitaa homman. Valikoiden nimet vaihtelevat ohjelmittain ja versioittain, mutta idea on kaikkialla sama.

1. 1
   Aseta sivu vaakasuuntaan. Valitse sivuasetuksista vaakasuunta ja kavenna marginaaleja.
2. 2
   Lisää taulukko. Yksi sarake ja kahdeksan–kymmenen riviä. Aseta rivin korkeus kiinteäksi, esimerkiksi 2–2,5 cm.
3. 3
   Säilytä vain alareuna. Poista taulukon reunaviivat ja säilytä vain kunkin rivin alaviiva vaaleanharmaana. Ne ovat perusviivasi.
4. 4
   Pisteviiva keskiviivaksi. Jos ohjelmasi sallii, jaa kukin rivi pienten kirjainten korkeudelta pisteviivalla, joka on vielä haaleampi.
5. 5
   Ruudut viimeiselle riville. Pieni sisäkkäinen taulukko tai suorakulmiomuoto tarkoissa koissa: allekirjoitusrivi, lomakkeen ruutu, korttiliuska.
6. 6
   Tallenna se pohjaksi. Voit tulostaa sen milloin haluat ja liittää kuvan mallistasi toiselle riville.

Vinoviivat ovat tekstinkäsittelyohjelmassa hankalia. On yksinkertaisempaa vetää ne kerran lyijykynällä tulostettuun pohjaan ja kopioida se.

Jäljentäminen arkilla: apua ensimmäisiin päiviin

Jäljentäminen auttaa kättäsi tuntemaan tarkat mittasuhteet ja vetojen järjestyksen. Se kuuluu arkin toiselle riville ja vain kolmena tai neljänä ensimmäisenä päivänä. Laita mallisi ohuen, läpikuultavan arkin alle tai tulosta se hyvin vaaleanharmaana, ja seuraa viivoja todellisessa vetojärjestyksessäsi.

• Älä hidasta liikaa. Jäljentäminen muuttuu helposti piirtämiseksi. Yritä kulkea viivaa pitkin lähes siinä ajassa, jossa allekirjoitat.
• Aina samassa järjestyksessä. Vetojärjestys on tärkeämpi kuin täydellinen tarkkuus. Jos aloitat kerran tästä, aloita aina tästä.
• Sitten heti ulkomuistista. Jokaisen jäljennöksen jälkeen kirjoita se kerran ulkomuistista mallin viereen, jottei kätesi opi odottamaan ohjetta.

Milloin jäljentämisestä luovutaan ja miten nopeutta kasvatetaan, käsitellään tarkasti harjoitteluoppaassamme.

Seitsemän päivän rutiini arkin kanssa

Arkki toimii parhaiten, kun se antaa joka päivä vähemmän apua. Alla oleva rutiini vie kymmenen minuuttia päivässä, ja tavoitteena on, että seitsemäntenä päivänä et tarvitse muuta kuin ruudut.

1. 1
   Päivä 1: täysi apu. Kaikki viivat paikallaan. Lämmittely, runsaasti jäljentämistä, kopiointia mallin vieressä, hitaasti. Ulkomuistista vain kerran tai kahdesti.
2. 2
   Päivä 2: osat. Rivi 4 saa kaksinkertaisen tilan: iso alkukirjain, liitos ja loppuveto erikseen, vaikein osa toistetaan eniten.
3. 3
   Päivä 3: vähemmän jäljentämistä. Kaksi jäljennöstä, sitten kopiointia ja yksi rivi ulkomuistista, yhä kaikkien apuviivojen kanssa.
4. 4
   Päivä 4: ei kallistusviivoja. Ei jäljentämistä. Kirjoita ulkomuistista perus-, keski- ja yläviivan kanssa, mutta ilman kallistusviivoja.
5. 5
   Päivä 5: vain perusviiva. Ulkomuistista pelkällä perusviivalla, sitten nopeusrivi: hitaasti, keskinopeasti, nopeasti.
6. 6
   Päivä 6: ei viivoja. Yksi tyhjä kaista ilman mitään apua, sitten ruudut todellisessa koossa.
7. 7
   Päivä 7: vain ruudut. Lämmittele ja täytä sitten puoli arkkia allekirjoitusriveillä, lomakkeen ruuduilla ja korttiliuskoilla todellisella tahdillasi. Tämä on viikkotestisi.

Miten valmista arkkia luetaan

Täytetty arkki kertoo enemmän kuin luulisi, kunhan tiedät, mitä etsiä. Anna sille minuutti lopuksi sen sijaan, että vain laittaisit sen syrjään.

• Pidä sitä valoa vasten. Aseta tämänpäiväinen arkki eilisen päälle ja katso molempien läpi ikkunaa vasten. Kuinka tarkasti ulkomuistista kirjoitetut rivit osuvat päällekkäin?
• Etsi vaihtelevin osa. Lähes aina yksi elementti heiluu eniten: ison alkukirjaimen korkeus, jokin liitos tai loppuvedon pituus. Ympyröi se lyijykynällä ja anna sille huomenna enemmän tilaa.
• Tarkista ruudut. Valuuko jokin kehyksen yli? Onko iso alkukirjain pienimmässäkin ruudussa yhä luettava?
• Vertaa ensimmäiseen arkkiin. Jos seitsemännen päivän ulkomuistista kirjoitettu rivi on vakaampi kuin ensimmäisen päivän kopioitu rivi, arkki on tehnyt tehtävänsä.

Hyvä harjoitusarkki tekee itsestään tarpeettoman viikon loppuun mennessä.

Säilytä päivätyt arkkisi kansiossa. Jos vaihdat allekirjoitustasi myöhemmin tai tunnet olosi epävarmaksi pitkän tauon jälkeen, vilkaisu vanhoihin arkkeihin näyttää, missä olit.

Yleisimmät virheet harjoitusarkkien kanssa

• Liikaa rivejä kerralla. Kolme väsyneenä täytettyä arkkia on vähemmän arvoinen kuin yksi keskittyneesti tehty. Lopeta kymmenen minuutin jälkeen.
• Liian tummat apuviivat. Mustat viivat hukuttavat musteen. Pidä ne vaaleanharmaina tai lyijykynällä.
• Pelkkää jäljentämistä. Jos suurin osa arkista on jäljentämistä, kätesi ei koskaan opi muotoa ulkoa.
• Sivulle sovitettuna tulostettu arkki. Jos tulostin skaalasi sivun, ruudut eivät enää näytä todellisia kokoja.
• Ei ruutuja. Väljillä riveillä hyvältä näyttävä allekirjoitus hajoaa ensimmäisessä pienessä ruudussa. Älä koskaan jätä ruuturiviä väliin.
• Uusi malli joka päivä. Arkki iskostaa yhtä valittua muotoa. Jos vaihdat sitä jatkuvasti, kätesi ei tiedä, mitä opetella.

Kysymyksiä