Näin opettelet uuden allekirjoituksesi vaihe vaiheelta

Miksi ”kirjoita se vain monta kertaa” ei toimi

Useimmat aloittavat ottamalla paperin ja täyttämällä sen uudella allekirjoituksellaan. Sivun jälkeen käsi on väsynyt ja viimeiset rivit näyttävät huonommilta kuin ensimmäiset. Syy on yksinkertainen: väsynyt, huolimaton toisto opitaan aivan yhtä hyvin kuin hyvä toisto. Jos kirjaimesi alkavat törmäillä kahdennellakymmenennellä yrityksellä, kätesi harjoittelee myös sitä törmäilevää versiota.

Allekirjoitus on lyhyt, nopea liikesarja. Jotta se sujuisi itsestään, kätesi täytyy oppia kolme asiaa: mikä veto seuraa mitäkin, mitkä mittasuhteet ovat ja millä nopeudella ja vauhdilla kynä kulkee. Ne opitaan parhaiten yksi kerrallaan, ei kaikki kerralla. Ensin järjestys, sitten mittasuhteet, sitten vauhti. Jos aloitat nopeasti, nopeutat vain virheitäsi.

Kätesi oppii sen, mitä toistat, ei sitä, mitä aioit kirjoittaa.

Lämmittely: kaksi minuuttia, joilla on väliä

Kylmä, jäykkä käsi tekee pieniä, kulmikkaita vetoja; rento käsi tekee pyöreitä, yhtenäisiä viivoja. Ennen kuin kosketat allekirjoitustasi, anna kädellesi kaksi minuuttia löytää rytminsä. Tarvitset vain ruutu- tai viivapaperin ja kynän, jolla oikeasti allekirjoittaisit.

1. 1
   Ympyrät ja soikiot. Piirrä kymmenestä viiteentoista pientä ympyrää vierekkäin ja sitten saman verran vinoja soikioita nostamatta kynää. Tavoittele tasaista kokoa ja yhtenäistä liikettä, ei täydellisiä muotoja.
2. 2
   Aallot ja silmukat. Piirrä rivi yhteen liittyviä silmukoita kuin kaunokirjoituksen ”e”, sitten rivi korkeampia ”l”-tyylisiä silmukoita. Tämä valmistaa kättäsi yhdistetyn kirjoituksen ylös-alas-liikkeeseen.
3. 3
   Pitkät, suorat vedot. Muutama nopea vaakasuora ja hieman vino viiva, jotka lähtevät ranteesta, eivät sormista. Ajattele niitä loppuvetosi kenraaliharjoituksena.
4. 4
   Nollaus. Laske käsi alas, ravista sitä kevyesti ja hengitä. Jos olkapääsi on noussut, laske se alas.

Lyhyet päivittäiset harjoitukset: näin tapa syntyy

Liikkeet tarttuvat parhaiten, kun kohtaat ne usein ja lyhyesti. Viidestä kymmeneen minuuttia päivässä voittaa tunnin kerran viikossa, koska joka päivä joudut palauttamaan liikkeen mieleen uudelleen, ja juuri se palauttaminen vahvistaa sitä. ”Lihasmuisti” ei ole taikaa: se tarkoittaa vain, että usein toistettu liike vaatii vähitellen vähemmän tietoista huomiota.

• Liitä se olemassa olevaan tapaan. Vaikkapa aamukahviin tai työpäivän päättymiseen. Ilman kiinteää hetkeä se jää helposti väliin.
• Pidä se pienenä. Lopeta, kun se vielä sujuu hyvin, äläkä vasta kun käsi on väsynyt.
• Merkitse se. Rasti kalenterissa on pieni asia, mutta putken näkeminen motivoi.
• Älä tuplaa. Jos jokin päivä jää väliin, älä harjoittele seuraavana päivänä kaksi kertaa pidempään. Jatka suunnitelmaa siitä, mihin jäit.

Vetojärjestys: pilko allekirjoituksesi osiin

Ennen kuin kirjoitat sen yhdellä kertaa, katso tarkasti, mistä allekirjoituksesi koostuu. Missä kynä laskeutuu paperille? Missä se nousee? Mihin suuntaan ensimmäinen veto kulkee? Pidempi allekirjoitus jakautuu yleensä kolmeen tai neljään osaan: iso alkukirjain, yhdysveto tai toinen iso kirjain, nimen loppuosa ja loppuveto. Jos jokin niistä tuntuu horjuvalta, oppaamme isoista alkukirjaimista ja loppuvedoista menevät yksityiskohtiin.

1. 1
   Katso kokonaisuutta. Kirjoita malli tai katso sitä kerran ja huomaa, mistä se alkaa, mihin se päättyy ja kuinka monta kertaa kynä nousee.
2. 2
   Numeroi vedot. Kirjoita kopioon pienet numerot jokaisen vedon alkuun: 1, 2, 3. Lisää nuolia, missä suunnalla on väliä. Tämä on karttasi.
3. 3
   Harjoittele osia. Pelkkä iso alkukirjain viisi kertaa, pelkkä loppuveto viisi kertaa. Anna vaikeimmalle osalle lisäaikaa.
4. 4
   Yhdistä pareittain. Iso alkukirjain ja yhdysveto, yhdysveto ja jatko.
5. 5
   Sitten kaikki kerralla. Kirjoita nyt koko allekirjoitus hitaasti numeroidun mallisi vieressä.

Otetaan esimerkiksi Aino Virtanen. Hänen allekirjoituksensa alkaa suurella, silmukallisella ”V”:llä, joka johtaa pienempään ”A”:han, sitten tulee soljuva ”ino” ja vaakasuora loppuveto. Ongelmakohta oli liitos: ”V”:n jälkeen hän nosti kynän jatkuvasti, ja ”A” alkoi joka kerta eri korkeudelta. Kun hän harjoitteli tuota yhtä siirtymää kymmenen kertaa päivässä, koko allekirjoitus loksahti mittasuhteisiinsa kolmessa päivässä. Calligran oppitunnit toimivat samalla tavalla: kirjain kirjaimelta, veto vedolta, ja koko muoto näkyy haaleana taustalla.

Jäljentäminen: anna kätesi seurata mallia

Jäljentäminen on helpoin tapa saada käsi tuntemaan oikeat mittasuhteet. Ohut kalkkipaperi, leivinpaperi tai ikkunaa vasten pidetty tulostuspaperi toimivat kaikki. Laita malli alle ja seuraa viivoja kynällä vetojärjestystä noudattaen.

Ensin hitaasti, sitten nopeasti: vauhdin kasvattaminen

Allekirjoituksen luonne syntyy sen vauhdista. Hitaasti piirretty näyttää jäykältä ja vapisevalta. Siksi tavoite ei ole hidas, kaunis muoto. Se on nopea muoto, joka onnistuu joka kerta samanlaisena. Hidas kirjoittaminen on vain ensimmäinen askelma.

1. 1
   Hitaasti. Kirjoita niin hitaasti, että tiedät jokaisen vedon kohdalla, mitä seuraavaksi tulee. Nyt on järjestyksen ja mittasuhteiden aika. Kolmesta viiteen toistoa.
2. 2
   Keskinopeasti. Nopeuta hieman, mutta ei niin paljon, että muoto hajoaa. Tarkista, että silmukat pysyvät suljettuina ja liitokset osuvat kohdalleen.
3. 3
   Oikealla nopeudella. Kirjoita se niin kuin kuittaisit pakettia tai allekirjoittaisit sopimusta: yhdellä kertaa, ilman korjailua.
4. 4
   Palaa askelma alas. Jos jokin lipsuu jatkuvasti täydellä nopeudella, harjoittele pelkkää sitä osaa keskinopeasti ja kokeile sitten taas nopeasti.

Yksi tiukka sääntö: älä koskaan korjaile allekirjoitusta jälkikäteen. Jos silmukka meni pieleen, älä piirrä sitä uudelleen. Kirjoita koko allekirjoitus uudestaan alusta. Näin kätesi harjoittelee aina koko sarjaa, ei paikkailua.

Tavoite ei ole hidas, kaunis allekirjoitus. Se on nopea allekirjoitus, joka onnistuu joka kerta samanlaisena.

7 päivän suunnitelma: ensimmäinen viikkosi

Ensimmäisen viikon tavoite on luotettava vetojärjestys, niin että viikon lopussa pystyt kirjoittamaan allekirjoituksesi ulkomuistista keskinopeasti. Kymmenen minuuttia päivässä lämmittely mukaan lukien riittää hyvin.

• Päivä 1: tutustuminen. Lämmittele, tutki mallia, numeroi vedot ja kirjoita se hitaasti mallin viereen viisi kertaa. Pari jäljennöstäkin on hyvä.
• Päivä 2: osat. Lämmittele ja harjoittele sitten jokainen osa erikseen: iso alkukirjain, yhdysveto, jatko, loppuveto, kukin viisi kertaa. Tuplaa vaikein.
• Päivä 3: siirtymät. Yhdistä osat pareittain ja kirjoita sitten koko allekirjoitus hitaasti viisi kertaa. Muutama jäljennös haaleamman mallin kanssa.
• Päivä 4: ensimmäistä kertaa ulkomuistista. Kirjoita se kahdesti mallin viereen, peitä malli ja kirjoita kolme kertaa ulkomuistista, hitaasti. Vertaa malliin: mikä on erilaista?
• Päivä 5: keskinopeus. Hitaasti ja sitten keskinopeasti mallin vieressä, sitten viisi kertaa ulkomuistista keskinopeasti.
• Päivä 6: tarkistus. Kirjoita kymmenen allekirjoitusta ulkomuistista allekkain keskinopeasti ja katso niitä yhdessä. Merkitse osa, joka vaihtelee eniten.
• Päivä 7: välitilinpäätös. Lämmittele, harjoittele heikkoa kohtaasi ja kirjoita sitten viisi allekirjoitusta oikealla nopeudella. Säilytä tämä paperi: se on viikon loppukuvasi.

21 päivän suunnitelma: kunnes se sujuu itsestään

Ensimmäisen viikon jälkeen useimmat osaavat kirjoittaa uuden allekirjoituksensa, mutta heidän täytyy yhä ajatella sitä. Seuraavat kaksi viikkoa ovat sitä varten, että tuo huomio pääsee hiipumaan, niin että kätesi kirjoittaa uuden muodon, vaikka ajatuksesi ovat muualla. Kolme viikkoa ei ole taikaa, vain toimiva kehys.

• Viikko 1 (päivät 1–7): järjestys. Yllä oleva 7 päivän suunnitelma. Tavoitteena on varma vetojärjestys ja kirjoittaminen ulkomuistista keskinopeasti.
• Viikko 2 (päivät 8–14): vauhti. Päivittäinen lämmittely, sitten viisi allekirjoitusta keskinopeasti ja viisi oikealla nopeudella. Joka toinen päivä kirjoita kymmenen allekkain ja katso, kuinka samanlaisia ne ovat. Jäljennä vain, jos jokin osa on ajelehtinut pahasti.
• Viikko 3 (päivät 15–21): oikea elämä. Ala käyttää uutta allekirjoitusta arjessa: kauppalistoissa, muistikirjoissa, syntymäpäiväkorteissa. Harjoittele seisten, polven päällä lepäävään vihkoon ja eri kynillä. Harjoituskerrat voivat lyhentyä viiteen minuuttiin.
• Päivän 21 jälkeen: ylläpito. Kun testiallekirjoituksesi näyttävät samanlaisilta, muutama minuutti kaksi tai kolme kertaa viikossa riittää, samalla kun pidät silmällä, ettei vanha hiivi takaisin.

Pekka Lindberg kiisi ensimmäisen viikon läpi, mutta toisella viikolla sukunimen ”g”:n silmukka jäi oikealla nopeudella jatkuvasti auki. Sen sijaan että olisi aloittanut alusta, hän avasi jokaisen harjoituskerran viidellä pelkällä silmukalla. Kolmannella viikolla silmukka oli sulkeutunut. Jos otat uuden allekirjoituksen matkan varrella käyttöön pankissa tai töissä, katso oppaamme allekirjoituksen vaihtamisesta.

Miten tarkistat, onko se jo johdonmukainen

Allekirjoituksesi ei tarvitse olla täysin identtinen joka kerta; mikään käsin kirjoitettu allekirjoitus ei ole. Tärkeää on, että se on tunnistettavasti sama: samat tunnusomaiset osat, samat mittasuhteet, sama suunta. Paras tapa tarkistaa on katsoa useaa yritystä rinnakkain.

1. 1
   Kymmenen allekkain. Ulkomuistista, oikealla nopeudella, allekkain tyhjälle paperille.
2. 2
   Alku- ja loppupisteet. Vedä kevyt pystyviiva isojen alkukirjainten alkuun. Ovatko ne suunnilleen linjassa? Päättyykö loppuveto aina samaan kohtaan?
3. 3
   Korkeus ja leveys. Vertaa ison alkukirjaimen korkeutta muihin kirjaimiin. Jos se on kerran kaksi kertaa korkeampi ja seuraavalla puolitoista kertaa, se osa tarvitsee omaa harjoitusta.
4. 4
   Kallistus. Aseta viivain isojen alkukirjainten varsia pitkin. Jos yksi kallistuu vasemmalle ja toinen oikealle, hidasta hieman ja tarkkaile ranteesi asentoa.
5. 5
   Silmukat ja liitokset. Ovatko ne kaikki suljettuja? Liittyvätkö ne kaikki samasta kohdasta?

Jos harjoittelet myös näytöllä, Calligran harjoitustila pisteyttää jokaisen yrityksen, joten näet johdonmukaisuutesi kehittyvän myös numeroina. Käytä molempia: näyttöä nopeaan palautteeseen, paperia sen kynän kanssa, jolla oikeasti allekirjoitat. Kynän valintaa käsittelemme oppaassamme kynistä ja musteesta.

Kun jumitat: tasanteet ja taantuminen

Lähes jokainen tulee kohtaan, jossa päiviä kuluu ilman näkyvää edistystä. Allekirjoitus ei huonone, mutta ei parannukaan. Se on normaalia: hienosäätö on hitaampaa kuin alun nopeat edistysaskeleet. Silloin et tarvitse lisää harjoittelua vaan erilaista harjoittelua.

• Kavenna fokusta. Etsi se yksi osa, joka vaihtelee eniten kymmenessä yrityksessäsi, ja anna sille koko huomiosi viikon ajan.
• Vaihda nopeutta. Jos kirjoitat aina nopeasti, kirjoita kaksi päivää hitaasti. Jos olet aina varovainen, kokeile rohkeammin, isommalla heilautuksella.
• Vaihda asetelmaa. Eri paperi, eri kynä, eri tuolin korkeus. Jos jokin toimii vain yhdessä ympäristössä, se ei ole vielä oikeasti vakiintunut.
• Pidä tauko. Päivän tai kahden tauon jälkeen se sujuu usein paremmin kuin ennen.
• Katso ensimmäistä päivää. Laita ensimmäinen paperisi tämänpäiväisen viereen. Yleensä huomaat, että edistystä on tullut; se ei vain näy päivästä toiseen.

Vasenkätiset ja erikoistapaukset

Vasenkätisyys ei ole haitta; muutama asia vain vaatii erilaista huomiota. Tärkeintä on, ettei käsi vedä märän musteen läpi eikä ranne joudu koukkuun kirjoittaessa. Käännä paperia myötäpäivään suunnilleen niin paljon, että käsi lepää mukavasti rivin alapuolella. Valitse nopeasti kuivuva muste tai kynä, joka ei tahraa.

• Vasenkätiset. Jos jokin vedon suunta tuntuu kömpelöltä, kuten pitkä vasemmalta oikealle kulkeva loppuveto, suunnittele se rohkeasti uudelleen niin, että vedät kynää etkä työnnä sitä.
• Pitkät ja kaksoisnimet. Kaksoissukunimen, kuten ”Eeva Saari-Koski”, kanssa älä yritä opetella kaikkea kerralla. Harjoittele kahta isoa alkukirjainta ja niiden välistä siirtymää erikseen; loppua voi lyhentää.
• Ä ja ö. Ä:n ja ö:n pisteet ovat oma liikkeensä, joka jää usein loppuun. Päätä etukäteen, kuuluvatko ne allekirjoitukseesi, ja jos kuuluvat, lisää ne aina samassa vaiheessa.
• Hyvin lyhyet nimet. Lyhyen nimen, kuten ”Ida Oja”, kohdalla luonteen kantavat mittasuhteet ja loppuveto. Kun vetoja on näin vähän, pienikin muutos näkyy.

Kummalla kädellä kirjoitatkin, pidä ote kevyenä. Jos etusormesi kynsi valkenee tai kynä jättää sormeen painauman, puristat liian kovaa. Löysä ote antaa sujuvamman viivan ja estää väsymistä.

Kysymyksiä